Siirry pääsisältöön

SUOSITTU KIRJOITUS JUURI NYT / POPULAR POST RIGHT NOW

GLUTEN FREE & YEAST FREE PIZZA RECIPE – GLUTEENITON & HIIVATON PIZZA RESEPTI

Täydellisen gluteenittoman pizzan valmistaminen on joskus ollut kiven takana siksi, että vielä muutama vuosi sitten Suomesta ei löytynyt reseptiin sopivia laadukkaita ja maukkaita aineksia. Gluteenittomia jauhoseoksia on ollut markkinoilla pitkään, mutta niiden avulla ei pizzasta ole tullut kovin kummoista. 

Gluteenittomuus ei ole ainoa vaatimukseni pizzalle, vaan toinen asia jota elimistöni ei siedä on hiiva. Nämä kaksi eivät ole helpoin yhdistelmä, mutta nyt olen viimein löytänyt pulmaan ratkaisun.

Now I am finally sharing it: my best Gluten-Free & Yeast-Free Pizza Recipe! This pizza is my favorite one and it fits for fitness people so very well! There is no gluten, yeast or any fats on the pizza base at all. You can fill the pizza just the way you like or use my favorite filling I am also sharing below. You must try it – you will love it! 

Myllärin -tuoteperheen ihastuttava Kaurajauho on ollut minulle todellinen Taivaan Lahja. Tämän ihanuuden avulla olen onnistunut kehittämään täy…

Kohti elämänmuutosta

Olen joskus kuullut sanottavan, että ihmisessä itsessään on jotain samaa kuin henkilössä, jota hän ihailee, mutta emme vain itse huomaa sitä. Pohdin tätä nuorempana paljonkin, mutta en enää nykyään. Voi olla, että tuo pitää paikkansa, mutta minulle henkilökohtaisesti sillä ei ole merkitystä enää. Tapani ihailla toisia ihmisiä on muuttunut vuosien varrella hurjasti. Ennen ihailuni keskittyi paljolti ulkoisiin asioihin. Nykyisin ihailuni on hyvin erilaista: muiden saavutukset, elämäntavat sekä sisältä huokuva hyvyys ja aitous. Näihin asioihin minä kiinnitän huomiota nykyään - ulkonäkö tulee viimeisimpänä.

Inhoan epäaitoja ihmisiä. Etenkin sellaisia, jotka korostavat omaa aitouttaan ja rehellisyyttään, mutta ovat todellisuudessa kaksinaamaisuuden perikuvia. Kannustan aina olemaan rohkeasti oma itsensä. Kun hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet, voivat muut tehdä samoin. Ne joita emme syystä tai toisesta miellytä, voimme jättää ulkopuolelle. Kaikkien kanssa ei yksinkertaisesti voi tulla, eikä tarvitse tulla toimeen - se on silti eri asia, kuin osata olla käyttäytymättä heidän seurassaan. Toinen inhoamani asia on huonosti käyttäytyvät ihmiset. Olipa kyse sitten huonosti käyttäytyvistä lapsista tai aikuisista. Ymmärrän kyllä, että lapsilla on huonoja päiviä, ihan niin kuin meillä aikuisillakin. Ymmärrän, että silloin tällöin rähjähtää ja lapsi parkuu silkasta väsymyksestä. Ymmärrän sen täysin. Mutta en ymmärrä lapsia, jotka käyttäytyvät huonosti huonon kasvatuksen lopputuloksena. En heitä, jotka säntäilevät marketeissa ostoskärryjen kanssa ja törmäilevät muihin asiakkaisiin. Enkä todellakaan heidän vanhempiaan, jotka eivät puutu asiaan. Sellaista lasta ei minun mielestäni oteta kauppaan mukaan! Eikä sellainen vanhempi ole minun mielestäni oikea vanhempi kasvattamaan lapsia!

 Me aikuiset emme törmäile toisiimme kaupassa, mutta osaamme olla aivan yhtä typeriä ja huonostikäyttäytyviä. Auomme kuonoamme kassajonossa kun kassalla on harjoittelija, piilov*ttuilemme toisillemme silkasta nautinnosta ja jos saamme tilaisuuden, teemme inhokkimme olon mahdollisimman pieneksi ja epämukavaksi. Entä jos sen jättäisikin tekemättä? Entä jos nielisimmekin oman ylpeytemme ja olisimme hiljaa kassajonossa seuraavan kerran kun kassa hidastelee tai tekee virheen? Tai kun edellä oleva asiakas on unohtanut punnita vihannespussinsa. Mieti, teetkö itse joskus vastaanvanlaisia virheitä? Entäpä jos sinä olisit nyt tuossa tilanteessa ja unohtanut punnita vihannekset? Mikä tuon ihmisen syy unohtamiseen oli? Me emme tiedä toisten elämästä mitään, mutta joskus omat sanamme voivat vaikuttaa noiden tuntemattomien ihmisen elämään merkittävästi. Yksi kaunis sana voi pelastaa toisen päivän, yksi hymy voi antaa uskoa huomiseen. Ja yksi törkeä kommentti voi olla jollekin viimeinen niitti. Me emme tunne toisiamme, emme kiinitä huomiota toisiimme. Kävelemme toistemme ohi päivittäin, mutta emme jää toistemme mieliin. New Yorkissa asuessani sain huomata, että kaikki alla asiat eivät ole näin. New Yorkissa on toki enemmän väkeä kuin Suomessa enkä väitä, ettäkö Manhattanilla olisi vähemmän pinnallisuutta kuin täällä. Sanon kuitenkin, että siellä asuessani kesti hetken tottua siihen, että tuntemattomat ihmiset tulivat juttelemaan niitä näitä tai kehuivat hattuani, kenkiäni tai laukkuani kulkiessaan ohitseni. New Yorkissa ihmiset avaavat suunsa omille mielipiteilleen: eikä ainoastaan negatiivisessa mielessä. Minusta me voisimme ottaa siitä mallia. Mitä jos kaupan kassalla sanoisimmekin vaihteeksi jotakin nättiä? Tai antaisimme inhokkimme olla omassa arvossaan. Miettimisimme hetken, miksi oikeastaan inhoamme ihmisiä, joita inhoamme? Ja jättäisimme heidät sitten rauhaan. Tavatessamme moikkaisimme ja jatkaisimme matkaamme. Ja kun meille tullaan aukomaan päätä, miksi emme vain kysyisi: "Mikä sinun todellinen asiasi on?" Varmimmaksi tavaksi olen kuitenin havainnut pysyä erossa inhottavista ihmisitä. Joskus heihin törmää väkisinkin, mutta asiallisella käytöksellä yleensä pötkii pidemmälle kuin päätä aukomalla. 



Ole oma innoittajasi ja paras ystäväsi

Olen aina ihaillut Oscar Wildea hänen aitoudensa ja sanallisen nokkeluutensa takia. Hänen henkinen viisautensa, jos niin voi sanoa, teki minuun syvän vaikutuksen kun olin teini-ikäinen. Hänen teoksensa Dorian Greyn Muotokuva teki lähtemättömän jäljen ajatusmaailmaani. Pahuuden kuvantaminen sanoin ei voisi onnistua kauniimmin ja tunteikkaammin kuin tässä teoksessa. Sen lisäksi 1900-luvun alussa avautuminen homoseksuaalisuudesta on ollut melkoisen rohkeaa, ottaen huomioon, ettei sitä tahdota hyväksyä vielä tänä päivänäkään. Oscar Wilde neuvoi joskus: 

"Ole oma itsesi, kaikki muut ovat varattuja"

Itsensä vertaaminen muihin on inhimillistä, mutta jos ottaa vertailun liian vakavissaan, on sama kuin odottaisi saavansa elinikäisen lahjakortin Diorille tai heräävänsä joku aamu Jennifen Lopezin takapuoli omansa tilalla - haaskaat omaa aikaasi ja energiaasi! Kun asetat oman henkilökohtaisen tavoitteen, tavoittelet vain parasta mahdollista itseäsi. Et ketään muuta.


Se että pystyy ilahtumaan muiden menestyksestä ja suo muille hyvää, vaikka itse saattaa olla jämähtänyt paikoilleen omassa elämässään, on vahvuus ja ominaisuus, joka pidemmän päälle kantaa hedelmää. Myönteisyydellä ja anteliaisuudella on nimittäin kyky luoda enemmän juuri samaa asiaa.

Älä myöskään ole liian vaativa itseäsi kohtaan, vaan kokeile laskea vaatimuksiasi ja odotuksiasi vähän - kohtele itseäsi niin kuin kohtelisit parasta ystävääsi!

Mietitään itseämme:

- Mistä pidän kehossani ja persoonallisuudessani? 

- Mistä olen kiitollinen?

- Onko olemassa jokin itsekriittinen ajatus, joka vatvominen minun on aika lopettaa?

Olet omien valintojesi summa


Joka kerta kun teemme valinnan, meillä on mahdollisuus muuttaa omaa elämämäämme. Niin yksin kertaista se on, vaikka sitä ei tulekaan ajatelleeksi.
Elämässä tapahtuu muutoksia, halusimme niitä tai emme. Parisuhteita päättyy ja alkaa uudestaan, menetämme läheisiä ja uusia syntyy.. Elämässä tapahtuvien muutosten ei tarvitse olla kielteinen asia. Ihminen on loppujen lopuksi omien tapojensa orja. Kuvittelemme tekevämme tietoisia asioita, vaikka loppujen lopuksi kyse on vain pinttyneistä käyttäymismalleista. Jos mietit joitakin tämänhetkisiä tapojasi, osa niistä on täysin mekaanisia, kuten hampaiden harjaaminen ja hiusten pesu. Ei mitenkään superkiva asia, mutta teemme niitä kuitenkin (toivottavasti :D ) päivittäin, ja lopulta nämä tavat muodostavat elämäntavan. Jos haluat muuttaa elämääsi, paras keino onkin aloittaa tavoista, jotta niistä tulee loppujen lopuksi yhtä itsestään selviä kuin peseytymisestä. Eikä muutosten tarvitse aina olla mullistavia, vaan kannattaa aloittaa pienestä ja ottaa ensimmäinen askel jo tänään. Pienillä asioilla, joita tehdää usein, on ajan mittaan suuri merkitys. 

Lisää pohdittavaa:

- Onko elämässäni jokin ikävä tapahtuma, johon voisin suhtautua eri tavalla? 

- Mitä uusia hyviä tapoja voisin ottaa osaksi arkipäivää?

- Mitkä tavat pidättelevät minua ja miten voin muuttaa niitä?

Uskalla lähteä omalta mukavuusalueeltasi


Olen muuttunut ja kehittynyt ihmisenä eniten siksi, että elämä on koetellut minua rankalla kädellä. Nykyään kehityn ja muutun ihmisenä siksi, että koettelen itse itseäni jatkuvasti. Tämä on myös yksi parhaita uravinkkejä! Kun tekee hermoja koettelevia asioita, oppii asioita, joiden avulla selviää aina seuraavasta haastavasta tilanteesta entistä paremmin!



Kommentit

Suositut tekstit