Siirry pääsisältöön

SUOSITTU KIRJOITUS JUURI NYT / POPULAR POST RIGHT NOW

WHAT'S UP DOC?

Täällä ollaan! Ja nyt onkin luvassa ihan vaan pikapostaus kuulumisista, sillä kiire on nyt todellakin päällä! Isosti! Oltuani viikon kipeänä on töitä kertynyt vino pino ja lisäksi olen valmistautunut Miss Fitness Finland -kisan finaaliin niin täysillä, kun murtuneelta häntäluultani olen kyennyt. Onneksi yläkroppaa pystyy treenaamaan tietyissä määrin ja habaa, ojentajia ja olkapäitä onkin yritetty kasvattaa kaikella teholla. Tukena on onneksi hyvin suunniteltu ruokavalio, kiitos meidän Noran! 

Viime aikoina on tehty isoja päätöksiä ja otettu isoja askelia – – ei kuitenkaan liian isoja omille kintuille – – ja se on heijastunut valitettavasti täällä blogissa pidentyneenä postausvälinä. Mutta älkää olko huolissanne, kun saan rattaat pyörimään uusien hommien kanssa, tasaantuu arki takaisin jouhevaan rytmiinsä ja minä sen mukana.

Hello babes, here I am no matter I've been quiet on blog about a week already! GOSH! But I have a reason.. Yes, I've been sick and I have a broken coccyx but…

Laiskottaa

Välillä iskee ihan totaallinen laiskotus. Se on kuin jokin otus, joka tulee kroppaani vierailulle ja piruilee minulle omalla olemuksellaan; minä kun en omaa laiskaa oloani osaa kovin hyvin sietää. Mutta onneksi se katoaa suhteellisen nopeasti, yleensä on jo poissa seuraavana aamuna. Vaan ei aina! Ja niinä kertoina, kun laiskotus jatkuu vielä seuraavana päivänä, se yrittää kovasti jatkua myös sitä seuraavana ja sitä seuraavana päivänä. Ja jos annan sille periksi, minusta tulee nihkeä sohvaperuna. Noh, ei nyt ihan, mutta treenitauon se saa kyllä aikaan! Kiire on yksi pahimpia asioita, jotka ajavat tuon otus Laiskimuksen luokseni. Kun töissä saa juosta pää kolmantena jalkana tai jos työpöytä on kukkurallaan uusia projekteja, on treeni viimeinen asia, johon on aikaa. Kotoa lähdetään aamulla kiireellä ja illalla kun saan kengät pois jalasta, kaadun sänkyyn ja nukahdan. Onneksi tämä on vain ajoittaista. Mutta tätä päivää edeltäneet 49 päivää ovat olleet juuri tuollaisia. Tammikuun ensimmäisenä päivänä meillä alkoi kiire. Ja se kiire loppui tänään. Nyt, päivänä numero 50, minä aloitin ensimmäisen viikonloppuni ja katson tuota työmäärää, jonka olen saanut valmiiksi. Hyvä minä!

Tänä aamuna kellon soidessa ja hälyttäessä minua salille, olin valmis tekemään aika paljon, jotta olisin saanut kiskoa peiton korviini ja jatkaa unia! Minua laiskotti! Ellen olisi sopinut, että tapaamme ystäväni Marian kanssa salilla aamulla, olisin takuulla skipannut! Mutta onneksi en tehnyt niin. Treeni oli nimittäin käsittämättömän huikea, fiilis korkealla ja energiaahan meillä riitti!

Pienen treenitauon jälkeen aloitimme "kevyesti" takareisi-pakaratreenillä sekä hauis-ojentajatreenillä. Loppuun vielä vatsat jälkkäriksi!


 Treenin viimeisteli lämmin sauna ja hikiset löylyt, lauteilla parannettiin maailmaa niin kuin meillä on tapana tehdä ja meidän nauru raikui varmaan ulos asti.  Viileä suihku saunan päätteeksi tuntui vaan niin hyvältä! Huippuhetkiä! 

Olo tuntui rennolta ja puhtaalta, kun heitettiin takit päälle ja laitettiin vastapestyt hiukset ponnareille! Ja sitten suunnattiin yhdessä hoitamaan tämän päivän ainoa työasiani: verkkokauppatilausten postitukset. Liikkeeltä suuntasimme kauppaan, Turun Itäharjun Prismaan, jonka ärsyttävä remontti ei meitä haitannut, kun suunnistimme kuin kanat pitkin käytäviä ja hyllyvälejä. Teimme löytöjä ja heräteostoksia, kuten minun 17 euron irtokarkkipussin ja Marialle kuolasimme Ben&Jerry´siä, jonka lopulta jätimme kuitenkin kauppaan :D Ruokatarpeet ja mässyt viikonlopulle tuli hankittua ja molempien nassuilla komeili hymy, jota voisi verrata lapsen naamaan jouluaattona. Meillä oli hyvä fiilis! Kello oli puoli kolme kun pääsimme viimein autolle ja saimme itsemme ahtattua pieneen autooni kaikkine ruokakasseinemme ja treenilaukkuinemme. 

Vaikka aamulla laiskotti niin pirusti, olen onnellinen, etten antanut laiskuudelle valtaa vaan hilasin peppuni salille. Se kannatti! Mutta laiskuus iski kotona jälleen. Nyt annan itselleni kuitenkin siihen luvan. Pitkä työrupeama on takana ja edessä viikonloppu, tasan viikon päästä nousen lentokoneeseen määränpäänä Lontoo.
Maria muistutti minua tänään siitä, mitä olen saanut aikaiseksi kuluneen vuoden aikana: ettei se ole tullut tekemättä. Hän muistutti minua ylipäänsä koko siitä matkasta, jonka olen oman kehoni kanssa tehnyt. Se sai minut ajattelemaan laiskuutta eri tavalla. Laiskottelu on välillä ihan hyvä juttu, mutta oman kropan huoltamisesta ja hoivaamisesta ei pitäisi vapaapäiviä ottaa. Sen voi tehdä vaikka sitten vähän kevyemmin, jos ei salille jaksa. Liikuta itseäsi kuitenkin joka päivä vähän: se on hyvää oloa!



Hyvää oloa on myös ihanat ystävät, jotka tuovat voimaa ja energiaa kuin pähkinät arjen keskellä. Ja vähän viikonloppuunkin. En voi enempää korostaa ystävyyden merkitystä, enkä sitä, miten hienolta olo voi tuntua kun saa jakaa hetket rakkaiden ihmisten kanssa. Tänään haluan sanoa sinulle Maria, rakastan sinua! Kiitos, että olet elämässäni. <3

Ehkä tänä viikonloppuna vietätte sunnuntai-brunssin kaveriporukalla jossain kivassa kahvilassa tai niin kuin skideinä, pyjamabileet jonkun frendin nurkissa. Miten ikinä vietätkin viikonloppusi, muista hymyillä ja kertoa rakkaillesi, että he ovat mahtavia tyyppejä!

Ihanaa viikonloppua söpöt! <3

– Lola

Kommentit

Suositut tekstit